Hamaa

Hamahelmet, oivoi.
Lapsena niitä tuli tehtyä aika paljon, iän myötä ne jäivät unholaan kunnes tänään.
Ensin huomasin Ia:lta hänen myymänsä korvikset ja muut korut.
No sitten nomppa teki itselleen myös hamakoruja ja kunnes tänään.
Nadjan blogia luiskellessa tuli vastaan ne ihanat rusetit mitkä hän teki!

*pim*
"Äitiii, onko meidän hamahelmet täällä vai jäikö ne ruoveteen?"
"Tolla ne mun kaapissa on"
Tässävaiheessa runtään jo juoksuun ja melkein kompastun kannettavan piuhaan.


Oivoi, hamat haisee kyllä aika pahalle, muistan kun skidinä oli aina pakko nuuskia purkkeja ja ällötellä kun ne tuoksu pahalta.
Meil oli muksuna tosin paljon näitä, oli perusvärit, oli nuita vaaleempia ja jopa läpinäkyviä.
Pohjia oli vaikka minkäsorttista.

Hetken aikaa sai kyllä miettiä mitä sitä alkaisi väkertämään, ajattelin kokeillä niitä hellyyttäviä otuksia mitä Ia on tehnyt paitansa mukaan. Tosin lopulta tuli väkerrettyä vesipisara ja S kirjain(:
Harmikseni mun kaulaketju ei mahtunu haman reijästä läpi joten kinusin äitiltä palan siimaa ja lukon(:
Nyt kaulassa roikkuu pisarainen, Lila teki tuossa samalla rannekorua hamoista, moma totesi että me ollaan niin taitavia käsistä.
Pakko myöntää että itse en kyllä osaa ku virkata pipon ja siitäki tulee ylilöysä ja reikäinen.
Pitää alkaa huomenna tekemään lisää kaikkea tämmöisiä kivoja juttuja.


Huomatkaa tyylikäs vapaalla kädellä vedetty rajaus:D
Nyt Silja lähtee Mikkoa moikkaamaan, paipai(: